Kesäinen kauhupäiväkirja

8.6.2020

Tulvahuippu. Vesi on niin korkealla, että teitä on suljettu. Veneellä voi ajaa mökin pihaan. Joessa on kova virta ja vesi on jääkylmää. Uiminen on haastavaa. Juomaveden mukana tulee joesta nuijapäitä ja mutaa. Koivuista ei tule enää mahlaa. Illalla satoi rakeita. Keksit loppuivat tänään. Mitä nyt kahvin kanssa? Suklaata on vielä. Kokeilemme sitä.

9.6.2020

Suklaa on loppu. Selviytyminen vaikeutui entisestään. Kahvin kanssa ei ole nyt mitään.

Poro oli menettänyt henkensä vaaran kupeessa kivirakalla. Nyt se katselee ikuisuuteen kunniapaikalla vaaran päällä.

10.6.2020

Pastillit loppuivat. Kantojen koloista ryömii sammakoita. Kymmeniä pieniä sammakoita. Ovathan ne tavallaan sieviä kaikissa maanläheisissä väreissään, mutta miksi niitä on niin paljon? Rantapolun yli juoksi kaksi myyrää. Huussissa oli hämähäkki. Varjoissa vaanii myös muutamia sääskiä.

Variksenmarja kukkii. Siinä vasta kuiva ja paha marja.

11.6.2020

Mäkärät ovat saapuneet. Miksi jo nyt? Niitä nousee heinikoista joka askeleella. Sääret ovat täynnä pieniä verisiä reikiä. Huussissa oli taas hämähäkki. Ja kärpäsiä. Potkaisin pihalta kannon nurin ja se kuhisi pieniä muurahaisia.

12.6.2020

Pieniä muurahaisia on kaikkialla. Ne yrittävät vallata asumuksemme. Niitä vilisee seinillä, lattioilla ja selässä. Myös tukkimiehentäit alkavat käydä liian tuttavallisiksi. Ne hiipivät pitkin ikkunaruutuja ja pyrkivät väkisin sisälle. Saunan vesisaavissa oli yksi ja kolme kylpi paljussa. En tiedä kauanko jaksamme taistella niitä vastaan. Purukumi on loppu.

Siellä menee taas yksi.

13.6.2020

Olut on loppu, varaston rakennustahti on hidastunut huomattavasti ja saunoessa kuivaa suuta.

14.6.2020

Margariini loppui tänään. Oloni on heikko. Mistä nyt rasvaa? Myös kivennäisvesi ja limukka loppuivat. Ja panelit varastotyömaalta. Pihamaa muistuttaa kaatopaikkaa – laudanpätkiä, työkaluja, risukasoja ja koiran leluja on kaikkialla. Saunan eteisessä ja kämpässä vallitsee täysi anarkia. Varastoon halajavia tavaroita lojuu kasoina pitkin lattioita ja kulkeminen on hankalaa. Joka askel täytyy harkita tarkkaan. Valmistuuko varasto koskaan? Myös likapyykkikassi valuu yli äyräidensä ja likaisia sukkia on pitkin lattioita. Roskapussi on räjähtämäisillään. Kuinka kauan näin voi elää?

Kuinka solmussa voi puu olla?

15.6.2020

Pohjantikka yritti kirjosiepon pönttöön. EI! Jätä kirjosieppo rauhaan! Koira on löytänyt metsästä jonkin raadon ja käynyt siinä piehtaroimassa. Se haisee tunkiolta. Pesen sen illalla saunassa. Jogurtti on loppu. Maito myös. Maitojauhe kahvissa ei ole sama asia. Selviytymisemme on hiuskarvan varassa.

16.6.2020

Majoneesi on loppu. Jääkaapissa on valo ja nokare juustoa. Teimme äärimmäsen ratkaisun: pakkaamme veneen viimeisillä voimillamme ja lähdemme käymään ihmisten ilmoilla. Tunnistetaankohan rasvan ja sokerin puutteesta riutuneet olemuksemme vielä? Ostoslistassa lukee herkkuja, maitoa ja sääskimyrkkyä.

Hilla alkaa kukkia. Kohta joutuu taas jängälle sääskien syötäväksi.