Menolippu erämaahan
Perjantaina neljäs päivä joulukuuta aurinko nousi viimeisen kerran tälle puolen vuotta. Heräsin hyvissä ajoin, että ehdin varmasti nähdä vielä viimeisen vilauksen valopallosta. Ja aivan suotta – sama perjantai sattui olemaan myös se päivä kun lopulta alkoi sataa kunnolla lunta. Taivas oli pilvessä aamusta alkaen, eikä toivoakaan auringosta. Nyt täytyy odottaa lähes tammikuun puoliväliin saakka, että […]
Lokakuu puksuttaa viimeisiään ja olemme kolmen viikon vierailijaputken jälkeen palanneet takaisin normaaliarkeen polttopuineen, jäätyvine juomavesineen ja lumenluonteineen. Torstain ja perjantain satoi antaumuksella lunta ja metsässä käveleminen on sen myötä muuttunut kahlaamiseksi. Lauantaina oli hieno, aurinkoinen ilma, joka toi mieleen maaliskuun. Tiaiset visertelivät koivuissa ja joki solisi virtapaikoissa vielä vapaana jäästä. Lämmintäkin oli jopa kaksi astetta. […]
Lintujen ruokintapaikalle lehahti jokin aika sitten uusi vieras – lievästi räjähtäneen näköinen kolmas kuukkeli, jonka oitis ristimme nasevasti Yölinnuksi. Siltä puuttuu muutama pyrstösulka ja siivetkin näyttävät olevan jonkinlaisen huollon tarpeessa. Se lentää kuitenkin hyvin ja ruoka näyttää maistuvan, joten olen melko vakuuttunut siitä, että rähjäisestä ulkomuodostaan huolimatta sillä on kaikki hyvin. Kuukkeleiden invaasio jatkui edelleen […]
Mistä tuota lunta oikein riittää? Kämpän ikkunoista ei näe kohta ilman jakkaraa pihalle. Ja taas sataa lisää. Mies on ollut toimestani täystyöllistetty ladun aukomisen kanssa. Sain edellisenä viikonloppuna ihan oman 10 kilometrin ladun, joka kulkee ensin jokea myötävirtaan ja sitten maita myöten takaisin kämpälle. Kaikkia mahdollisia vempeleitä meiltä ei löydy, joten luovuuden käyttö asiassa kun […]
© Vastavirtaan 2022. Powered by WordPress